Suomalaiset ovat perinteisesti moottoriurheilukansaa, ja suomalaisia alan ammattilaisia löytyy lähes kaikista moottoriurheilulajeista aivan huipulta. Moottoriurheilu ei ole varsinaisesti kaikkein halvin harrastus, mutta enduro on halvimmasta päästä, ja sitä harrastavia onkin Suomessa jatkuvasti enemmän. Suomalaisia enduron maailmanmestareita on vuosien varrella kertynyt kymmeniä eri luokissa. Suomessa onkin erinomaiset harjoitusmahdollisuudet, myös vaikeissa olosuhteissa.
Jos on kiinnostunut kilpailemisesta, voi aikuisena aloittanutkin yltää kansallisella tasolla varsin korkealle.
Pyörä
Suomessa on runsaasti paikallisia moottorikerhoja ja yhdistyksiä, joihin aloittelijan kannattaa ottaa yhteyttä. Yhteystietoja löytyy netistä helposti. Jotkut kerhot järjestävät koeajopäiviä, jolloin saatat päästä jopa ilmaiseksi kokeilemaan, miltä ajaminen tuntuu. Osallistuminen ei vaadi lainkaan kokemusta, eikä yleensä edes moottoripyöräkorttia, sillä ajot järjestetään suljetuilla radoilla. Jotkut firmat järjestävät myös endurosafareja, joihin voi myös aloittelija osallistua.
Vakituisen harrastuksen aloittajan on kuitenkin melko pikaisesti hankittava oma enduropyörä. Ensimmäisen pyörän ostaminen on varsin hankalaa aloittelijalta, joten kannattaa kysyä joltain viisaammalta neuvoa. Halpoja pyöriä löytyy kyllä jopa parilla sadalla, mutta siinä tapauksessa ostajan tulee varautua siihen, että pyörässä on usein “pientä laittoa”. Pyörän korjaaminen ja laittaminen onkin merkittävä osa enduroharrastusta, ja kerhotoiminnassa mukana olemalla saa paljon neuvoja ja apua kokeneilta harrastajilta.
Mikäli varaa on, kannattaa kuitenkin sijoittaa kunnolliseen, toimivaan, uudenpuoleiseen pyörään. Sellaisesta joutuu maksamaan vähintään 2000€, mutta sitten pääseekin jo enemmän ajamaan, ja vähemmän korjaamaan.
Harrastetarkoitukseen ostettua pyörää ei joudu rekisteröimään, mutta tuolloin sillä voi ajaa vain suljetuilla rata-alueilla, eikä sitä voi lainkaan käyttää tieliikenteessä. Enduropyörän voi myös rekisteröidä tieliikennekäyttöön, jolloin pyörän voi ajaa itse harjoitteluradalle, eikä peräkärry ole lyhyisiin siirtymiin välttämätön. Lisäksi joudut maksamaan pyörään vakuutukset, varaosat, huollot sekä polttoaineen ja renkaat.
Peräkärry
Käytännössä peräkärry on enduroharrastajalle pakollinen hankinta, mikäli haluaa harrastaa laajemmin tai osallistua kilpailuihinkin. Käytettyjä avokärryjä löytyy muutamalla satasella, mutta enduroharrastukseen huomattavasti kätevämpi on kuomullinen peräkärry, johon voi rakentaa pyörälle valmiin kiinnitystelineen ja mukana säiltä suojassa kulkevat muutkin varusteet harjoitus- tai kilpailupaikalle. Peräkärryyn on myös hankittava ajoluiska, jota pitkin pyörän saa työnnettyä kärryn päälle.
Kypärä
Kypärätyyppejä on useita, mutta enduron harrastajalle on motocross kypäräjärkevin ja turvallisin vaihtoehto. Kypärän hankkimiseen kannattaa kuluttaa hiukan aikaa, jotta ei hanki aivan vääränlaista tai väärän kokoista kypärää.
Oikean kokoinen kypärä laskeutuu alas asti. Tuolloin silmät jäävät visiiriaukon puoliväliin, ja näkyvyys on hyvä joka suuntaan. Kupärä ei paina mistään kohtaa häiritsevästi, eikä jää irti päästä mistään kohdasta. Yritä sovittaessasi kääntää kypärää käsilläsi sivusuunnassa. Jos kypärä kääntyy helposti, kokeile pienempää kokoa. Uuden kypärän tulee tuntua mieluummin hiukan ahdistavalta, sillä kypärän sisukset painuvat käytössä, jolloin se saattaa ollakin jo hetken päästä liian iso. Eri valmistajien mitoitukset ovat toisistaan poikkeavia, joten älä osta kypärää pelkän kokomerkinnän perusteella. Kypärä ei myöskään ole ikuinen, ja valmistajat suosittelevat kypärän uusimista vähintään seitsemän vuoden välein.
Muut varusteet
Kuljettajan ajovarusteet ovat turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämättömät, sillä endurossa aloittelijalle jossain vaiheessa sattuu kaatumisia. Ajotakki ja -housut sekä hyvät ajosaappaat ovat välttämättömiä isompien haaverien välttämiseksi. Myös ajohanskat ovat ehdottoman tarpeelliset, ja lisäksi rinta- ja selkäsuojat sekä polvi- ja kyynärsuojat kannattaa hankkia, jos niitä ei ole valmiina integroituna takkiin ja housuihin.
Lajiin joutuu siis sijoittamaan jonkin verran, mutta
harrastus koukuttaa ja on myös hyvin fyysinen, joten kannattaa ehdottomasti kokeilla!