Enduro on nimensä mukaisesti moottoripyörien luotettavuusajoa, jossa enduro-kuljettajat ajavat äärimmäisen monipuolisilla ja haastavilla radoilla tarkkaa minuuttiaikataulua noudattaen. Yksi endurokuljettajan menestymisen kannalta tärkeistä ominaisuuksista on kestävyys ja voimakkuus, sillä enduro-pyörällä ajaminen on todella vaativaa, etenkin kun yksi kilpailu voi hyvinkin kestää jopa kuusi tuntia. Enduro-kilpailut pistävät kuljettajat koetukselle fyysisen rasitteen ohella myös henkisesti, sillä reittiä suoritettaessa vastaan tulee puunoksia, reitin varrella poikkiteloin olevia puunrunkoja, kivikkoisia alueita, pieniä puroja, soraisia ylä- ja alamäkiä, maanteita, hiekkaa j
a jopa mutaa. Eri maissa on luonnollisesti hiukan erilaisia maastoja, vaikka onkin varsin yleistä, että enduro-radoilta löytyy monenlaisia eri maasto-osuuksia. Esimerkiksi Suomessa erikoisuus on tietenkin soinen maasto, kun taas esimerkiksi Espanjassa ajetaan paljon vuoristoisilla reiteillä. Enduroa ajetaan myös talviaikaan, jolloin lumeen tehdään useimmiten ura ajamiseen. Talvienduro poikkeaakin varsin merkittävästi tavallisesta endurosta, sillä siinä missä useimmiten enduro-pyörän päällä ajetaan seisoma-asennossa, on talvella turvallisuussyistä ajotyyli istualteen ajaminen.
Jos vielä pohtii enduron ja motocrossin välistä eroa, on se yksinkertaisesti se, että motocross-kilpailuissa on käytössä kilparata, kun taas enduro-kilpailuissa käytetään maastoon luotua reittiä. Endurossa täytyy pystyä noudattamaan etukäteen ilmoitettua minuuttiaikataulua, ja mikäli kuljettaja myöhästyy tarkastusasemalta sekuntiakaan, rangaistaan häntä siitä sakkominuuteilla, jotka huomioidaan lopullisessa tuloksessa. Kilpailijat asetetaan kisoissa paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka he selviytyvät reitiltä löytyvistä erikoiskokeista. Kilpailujen tavoite on pystyä selviytymään kilpareitistä muita nopeammin ja samalla luotettavasti siten, että liikenteessä noudatetaan kaikkia voimassaolevia liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.
Endurossa on oma MM-sarjansa, jonka ohella järjestetään erilaisia yksittäisiä kilpa-ajoja myös Suomessa. Näistä maassamme yksi arvostetuimmista on kuusi päivää kestä
vä ISDE-kilpailu, joka on maajoukkuetason kilpailu. Enduroa harrastaa Suomessa arviolta muutama tuhat ihmistä, ja MM-sarjan ohella on olemassa myös enduron SM-sarja, joka kerää kovimmat suomalaiset enduro-kuljettajat kisaamaan parhaimmuudesta. Esimerkiksi vuoden 2016 enduron suomenmestaruussarja piti sisällään seitsemän eri kisaa, jolloin kisakausi käynnistyi helmikuussa ensimmäisellä kisalla ja viimeinen kisa pidettiin syyskuussa. Tällöin sarjassa ajetaan pitkin vuotta hyvin erilaisissa sääolosuhteissa, joka tekee kisoista erityisen mielenkiintoisia. Seitsemän kilpailun aikana 15 nopeinta kuljettajaa saa itselleen pisteitä ja kauden lopussa pisteiden yhteenlaskun myötä selviää SM-sarjan voittaja.
Useimmiten enduro-kilpailun maastokokeen pituudeksi tulee noin neljästä kahdeksaan kilometriä, jolloin yhden maastokokeen suorittaminen kestää kahdeksasta kuuteentoista minuuttiin. Tällöin yhdessä kilpailussa reitin lopullinen pituus on useimmiten 150-200 kilometriä. Suomenmestaruusluokissa ajetaan tyypillisesti kuudesta yhdeksään maastokoetta. Suomessa järjestettävät kilpailut ovat käytännössä aina yksipäiväisiä, mutta kansainvälisellä tasolla jotkut enduro-kilpailut saattavat kestää jopa useita päiviä. Tietyissä enduro-haasteissa kuljettajien täytyy varautua ylimääräisellä varustuksella ja polttoaineella pystyäkseen pysymään mukana kilpailussa.